Categories
Työelämä

Käytännön oppeja työharjoittelusta: sisältö­suunnittelijana Voimistolla

Kun opiskelijoilta pyydetään palautetta kursseista Reettorikahveilla, yksi teema erottuu palautteiden joukosta selkeästi. Opiskelijat janoavat käytännönläheisiä tehtäviä ja he haluavat oppia työelämässä vaadittavia ’’kädentaitoja’’. Kun sain tietää pääseväni harjoitteluun Voimistolle, mikään ei olisi voinut lannistaa sitä innostusta, mikä valtasi sydämeni. Tiesin, että nyt pääsen koittamaan siipiäni ja tekemään viestinnän hommia. 

Valmistuin hiljattain kandiksi, eli harjoittelu ajoittui juuri sopivasti kolmannen ja neljännen vuoden väliseen kevääseen. Seuraavaksi tulen kertomaan Voimistolla työskentelystä, työtehtävistäni ja siitä, mitä harjoittelu antoi minulle tulevaisuutta ajatellen.

Työskentely Voimistolla

Takanani on kolme kuukautta työharjoittelussa sisältösuunnittelijana. Voimisto on vuorovaikutustoimisto, joka toimii kahdella paikkakunnalla: Tampereella ja Helsingissä. Pieni ja tehokas neljän hengen ydintiimimme työskentelee joustavasti ympäri Suomen, sillä emme ole sidottuina fyysiseen toimistotilaan. 

Vaikka toimistoihin paluu on ollut joillekin merkki ’’normaalin’’ arjen saapumisesta, niin etätyöskentely on kuitenkin Voimistolle osa normaalia arkea. On ollut silmiä avaavaa päästä töihin yritykseen, joka arvostaa joustavuutta sekä tuntien että etätyöskentelyn suhteen. Saan tehdä tunnit itselleni sopivimpana aikana, ja olen todennut, että perinteiset toimistoajat toimivat omalla kohdallani parhaiten.

Pyrimme mahdollisuuksien mukaan tapaamaan kasvokkain tiimin kesken, ja on ollut hienoa huomata, että Voimistolla ymmärretään kohdata ihmiset ihmisinä eikä vain työntekijöinä. Ohjaajani Olli Vainio ja muut tiimiläiset ovat pitäneet minusta hyvää huolta. He ovat järjestäneet minulle sparrailuhetkiä aina silloin, kun on löytynyt tyhjiä aukkoja kalenterista.

Kun ollaan etätöissä, on tosi tärkeää pitää huolta myös kevyemmästä höpöttelystä, joka tapahtuu yleensä kahvipöydässä. Tämän avuksi lanseerasimme harjoitteluni alussa yhteydenpitovälineen nimeltään ’’Päiväkirjahuone’’. Päiväkirjahuone on videopuhelu, johon on luotu jatkuva linkki. Vaikka olemme fyysisesti kaukana toisistamme, keskusteluyhteys on vain yhden klikkauksen päässä. Päiväkirjahuoneessa käydään läpi työasioita, autetaan toisiamme sekä vaihdetaan kuulumisia. 

Sisältösuunnittelijan työtehtävät

Voimisto halusi tarjota minulle mahdollisimman kattavan kokemuksen siitä, mitä viestinnän alalla työskentely voi olla. Talosta löytyy monenlaista osaamista esimerkiksi viestintä- ja vuorovaikutuskoulutukseen, video- ja äänituotantoon, graafiseen suunnitteluun sekä työnantajamielikuvaan liittyen. En jäänyt kahvinkeittäjäksi, vaan pääsin oman alan hommiin ja siinä ohessa tutustuin myös muiden työtehtäviin. 

Minut heitettiin syvään päätyyn turvaverkkojen kanssa ja sain opetella uimaan turvallisessa ympäristössä. Jokaisella tiimiläisellä on oma osaamisalueensa ja roolinsa, ja niin myös minulle alkoi muotoutumaan sellainen viikkojen kuluessa. Pääsin ottamaan vetovastuuta Voimiston oman viestinnän tekemisestä ja sisällöntuotannosta. Olen…

  • suunnitellut ja toteuttanut viestintäkonsepteja
  • työskennellyt tiiviisti sosiaalisen median ympärillä
  • pitänyt lankoja käsissä organisoimalla tiimin tekemistä ja kerättyä dataa
  • sparrannut asiakkaita somen käytössä
  • tutustunut vuorovaikutuskoulutusten suunnitteluun ja toteutukseen
  • kirjoittanut blogitekstejä ja haastatteluihin pohjautuvia tekstejä 
  • päässyt tutustumaan yrittäjyyteen

Olen huomannut, että viestinnän opinnoista ja omasta aktiivisuudesta on ollut hyötyä työharjoittelussa. Viestinnän opinnot kartuttavat viestintäosaamista ja akateemisia taitoja, joista on hyötyä työelämässä. Tietynlainen analyyttisyys ja kyky nähdä asioita monesta eri näkökulmasta ovat viestinnän tehtäviä ajatellen tärkeitä. Myöskään omasta aktiivisuudesta ei ole haittaa, eli jos olet esimerkiksi timanttinen somettaja, niin se auttaa sinua tietynlaisissa tehtävissä. Jokaisen viestijän tulisi kuitenkin osata kirjoittaa, joten nyt viimeistään on aika teroittaa kynät ja viilata kirjoitustaitoja. 

Mitä sain mukaani harjoittelusta? 

Voin kertoa, että palaan opintoihin vähintäänkin motivoituneena, sillä sain mukaani arvokasta kokemusta. Olen oppinut tunnistamaan opintojen ja työelämän yhtymäkohtia sekä sanoittamaan viestinnän tärkeyttä. Tämän lisäksi olen oppinut luottamaan omiin kykyihini ja tunnistamaan vahvuuksiani. 

Yksi tärkeimmistä mukaan tarttuneista opeista on se, että työelämässä on lähes välttämätöntä osata sanoittaa mitä arvoa tuotat osaamisellasi, palveluillasi tai tuotteillasi. Harjoittelussa sain tutustua viestinnän mittaamiseen sosiaalisen median analytiikan avulla. Toisinaan ihmisiin vetoavat luvut, jolloin on hyvä ymmärtää, miten analytiikka toimii – analytiikkaa voi hyödyntää tuotetun arvon havainnollistamiseen. Jos ymmärrät, mitä teet ja miksi sekä luotat itseesi, myös ympärillä olevat ihmiset ovat vakuuttuneempia. Kannattaa pyöritellä näitä asioita omassa mielessä ja miettiä, mitä arvoa tuotat osaamisellasi. Muista olla itsellesi armollinen, tämä varmuus kasvaa ajan kanssa, joten sinun ei tarvitse osata kaikkea heti. 

Nyt ymmärrän, miksi kaikki haluavat harjoitteluun. Se on unohtumaton kokemus, josta kannattaa ottaa kaikki irti. Jos harjoittelusi oli antoisa ja sinusta tuntuu, että löysit oman juttusi – onneksi olkoon! Mutta sekään ei haittaa, vaikka toteaisit, että tämä kyseinen työ ei ole sinun heiniäsi. Olet yhtä askelta lähempänä oman polun löytämistä. 

Vaihdan mielelläni ajatuksia kanssasi. Älä epäröi ottaa yhteyttä esimerkiksi Linkkarissa! Isot tsempit opiskeluihin ja työharjoitteluun. 

Terkuin,

Petra Brownie

Categories
Alumnit Työelämä

Alumnin kynästä 3/3

Reettorialumni Mariella Koivula valmistui viestinnästä syksyllä 2020. Uransa ensimmäisinä vuosina hän on työskennellyt viestinnän, HR:n ja markkinoinnin työtehtävien parissa. Seuraavaksi hän suuntaa kohti unelmiaan ja etsii vanhempainvapaan loppuessa työtä työnhaun valmentajana.

Tässä kolmiosaisessa postaussarjassa Mariella jakaa omat vinkkinsä työnhakuun opiskelujen loppuvaiheeseen, uran ensimetreille. Sarjan kolmas postaus käsittelee työnantajatietouden tärkeyttä sekä luovuuden merkitystä työnhakudokumentteja rakentaessa.

Pistä asiantunteva luovuus peliin – ja pidä hauskaa!

Tunne kohdeyleisösi. Työnhaussa yhtä tärkeää kuin itsetuntemus on hakukohteiden kartoittaminen.

Voit esimerkiksi hyödyntää LinkedIniä: tutkia sellaisia yrityksiä joihin haluaisit töihin, lähestyä heidän työntekijöitään verkostoitumispyynnöillä (laita aina myös personoitu viesti ja kerro, mikä vaikka toisen profiilissa herätty mielenkiinnon), käydä lounailla, postailla tällä tavoin aidosti rakennetulle verkostolle ja lopulta, kun aika on kypsä, julkaista työnhakuvideon.

Toisille tällainen työskentely ei sovi, mutta kohdeyleisö täytyy silti tuntea. Voit hyödyntää Googlea, eri medioita, yritysten nettisivuja – mitä ikinä keksitkin, kohtaamatta yhtään ihmistä.

Ihmisiin ja organisaatioihin tutustumalla voi myös puolivahingossa löytää piilotyöpaikkoja.

Piilotyöpaikkojen käsite voi tuntua masentavalta – miten niitä piilottelevia töitä voi löytää? Siksi itse puhun mieluummin tarvetyöpaikoista (käsite ei ole omani, vaan nappasin sen vuosia sitten Kumouksen työnhakukurssilta) – monessa yrityksessä on tarpeita, joihin työnantajat mielellään ottaisivat ratkaisun tarjottimella. Jos onnistuu tarjoamaan itseään työntekijäksi tällaiseen tarpeeseen, saa aika varmasti töitä. Jokaisen rekrytoijan unelma on päästä avoimen työpaikan ilmoittamisen mukanaan tuomasta vaivasta.

Älä tyydy pelkkään tekstiin. Tee hakemuksia esimerkiksi PowerPointilla tai Google Slidella, lyhyitä videoita, visuaalisia CV:itä. Anna persoonasi näkyä, ole juuri sellainen kuin itse olet! Sinun ei tarvitse olla mitään muuta. Löydä tavat, mitkä ovat vähemmän kuumottavia ja tuntuvat luontevilta. Esimerkiksi videota voit kuvata metsäkävelyllä, mikäli se organisaatioon sopii (jos organisaatio henkii asiantuntijuutta pönöttämällä, silloin tulee pönöttää – kunhan se on sinullekin luontevaa).

Jos työkokemuksesi ei ole vielä mittava, listaa osaamisesi taidot, vahvuudet ja osaaminen edellä. Avaa perusteluina missä olet taidot kehittänyt: harrastuksissa, vapaaehtoishommissa, opinnoissa.

Käytä kaikkia keinoja, millä vain voi saada haluamasi työnantajan huomion. Oma suurin googleonnistumiseni mahdollisti yhden työhakemuksen tekemisen yrityksen virallisella brändi-ilmeellä oikein värein, muodoin ja fontein. Kanneksi laitoin kuvan itsestäni tavoittelemassa käsilläni firman logoa. Pääsin työhaastatteluun ja sain työpaikan.

Kanavoimalla kiinnostavasta organisaatiosta tekemäsi tutkimustyön timanttiseen, räätälöityyn ja erottuvaan työhakemukseen, pääset työhaastatteluun. Ja kun pääset työhaastatteluun tilanteessa, missä tunnet itsesi ja olet jo hiukan hankkinut ymmärrystä siitä mitä työnantajat kaipaavat, päädyt todennäköisesti työhön, jossa viihdyt ja kehityt.

  • Vinkki: Älä kaihda “hanttihommia” – niissä voi olla mahdollisuus hyödyntää opintoja ja omaa ammattitaitoa ja kerryttää sellaista osaamista, jonka avulla pääsee kohti omia unelmia. Ekan oikean kesätyöpaikkani sopparia jatkettiin, kun otin vastaan toimiston remonttiprojektin koordinoimisen. Hoidin projektin omalla tavallani, enkä tyytynyt pelkästään remontin edistämiseen. Otin vastuun projektin sisäisestä viestinnästä, joten pääsin opettelemaan muutosjohtamista ja -viestintää. Lisäksi hyödynsin tilaisuuden lähteä kehittämään yhdessä työskentelemisen tapoja koko henkilöstön kesken, joten teetin mittavan kyselyn toimistolla ilmenevistä ongelmista ja fasilitoin työpajat, joissa haettiin yhdessä ratkaisuja. 

P.S. jos haluat jutella vaikka työnhausta, heitä viestiä ja verkostoitumispyyntöä Linkkarissa! https://www.linkedin.com/in/mariella-koivula/

Terveisin,

Mariella Koivula

Categories
Alumnit Työelämä

Alumnin kynästä 2/3

Reettorialumni Mariella Koivula valmistui viestinnästä syksyllä 2020. Uransa ensimmäisinä vuosina hän on työskennellyt viestinnän, HR:n ja markkinoinnin työtehtävien parissa. Seuraavaksi hän suuntaa kohti unelmiaan ja etsii vanhempainvapaan loppuessa työtä työnhaun valmentajana.

Tässä kolmiosaisessa postaussarjassa Mariella jakaa omat vinkkinsä työnhakuun opiskelujen loppuvaiheeseen, uran ensimetreille. Toinen postaus käsittelee avun hakemisen tärkeyttä ja hyödyllisyyttä osana työnhakua.

Hanki apua!

Työllistyminen voi olla pelottava aihe opintojen loppusuoran häämöttäessä. Gradu painaa päälle samaan aikaan kun pitäisi ihan tosissaan aktivoitua työnhakijana ja loikka opiskelujen teoreettisesta maailmasta käytännön todellisuuteen voi tuntua valtavalta. Haaveilen siitä, ettei yhdenkään työelämään siirtyvän tarvitsisi jäädä työnhaussa yksin, joten ajattelin jakaa ajatuksiani muiden ihmisten hyödyntämiseen työllistymisen edistämisessä.

Ota yhteyttä mielenkiintoisiin asiantuntijoihin. Verkostoituminen ei lähtökohtaisena ajatuksena puhuttele läheskään meitä kaikkia, mutta sen voi kuitenkin ajatella myös ihan vain rehellisenä avun pyytämisenä.

Useimmat asiantuntijat auttavat nuorempiaan mielellään, ja moni kokee imartelevana toisen kiinnostuksen omaa uraa kohtaan. Jos sinulla ei valmiiksi ole tuttuja tai tutuntuttuja, joiden urapolusta olisit kiinnostunut tai joiden yritystietoudesta voisi olla sinulle hyötyä, etsi heitä linkkarista. Itse sain Pirkanmaalta töitä etsiessäni tutulta listan tamperelaisista HR-alalta työskentelevistä hyvistä tyypeistä, joita sitten pyysin lounaalle ihan vain siinä hengessä, että mielelläni kuulisin alan kentästä lisää.

Olin näillä lounailla tietysti aivan täysin paniikissa. Tiesin käsitteiden tasolla mistä olen kiinnostunut, mutta en mitään sen enempää. Se ei haitannut yhtään mitään. Sain hyvän vastaanoton ja pääsin harjoittelemaan jännittäviä työhön liittyviä keskusteluita, mistä oli valtava hyöty myöhemmin työhaastattelussa.

Harkitse valmennusta tai vaikka vertaistukiryhmää. Itse olen ollut kahdella eri työnhakukurssilla. Vaikka koen työnhaun perusteiden olevan hallussa ja eri työnhakudokumenttien rakentelun mukavaksi puuhaksi, kurssit ovat tukeneet aikaansaamista ja antaneet uusia työkaluja sekä ideoita.

Puhu työnhausta avoimesti. Toivoisin, ettei vähäistä työkokemusta tai vaikkapa työttömyyttä tarvitsisi piilotella, vaan että jokainen voisi olla rehellisesti sitä, mitä missäkin elämänvaiheessa on. Siksi haluan kannustaa kaikki avoimeen työnhakupuheeseen. 

Työnhausta jutteleminen eri ihmisten kanssa on loistava tapa saada apua muutoin helposti yksinäiseen prosessiin. Avoimuus saattaa tehdä itsestä haavoittuvaisen (itse olen esimerkiksi saanut kuulla, ettei koulutuksellani voi työllistyä, kun kommentoija ei tunnistanut osaamistani), mutta todennäköisemmin se voi tuoda mukanaan yllättäviä mahdollisuuksia tai vähintäänkin uusia näkökulmia.

Tärkeintä on, ettei urakan kanssa jäisi kokonaan yksin. Viimeisessä postauksessa käsittelen sitä, miten työnhaussa voi omaa persoonaa hyödyntäen erottua muista hakijoista.

Terveisin,

Mariella Koivula

Categories
Alumnit Työelämä

Alumnin kynästä 1/3

Reettorialumni Mariella Koivula valmistui viestinnästä syksyllä 2020. Uransa ensimmäisinä vuosina hän on työskennellyt viestinnän, HR:n ja markkinoinnin työtehtävien parissa. Seuraavaksi hän suuntaa kohti unelmiaan ja etsii vanhempainvapaan loppuessa työtä työnhaun valmentajana.

Tässä kolmiosaisessa postaussarjassa Mariella jakaa omat vinkkinsä työnhakuun opiskelujen loppuvaiheeseen, uran ensimetreille. Ensimmäinen postaus käsittelee oman osaamisen kartoittamisen ja omien kiinnostuksen kohteiden määrittelyä.

Työnhaussa kaiken lähtökohta on itsetuntemus. Eräs itseäni fiksumpi työvalmentaja sanoi, että itsetuntemus työnhaussa jakautuu kahteen osaan: sen miettimiseen, mihin itse on sopiva ja toisaalta sen ymmärtämiseen, mistä itse on kiinnostunut.

Monella opiskelijalla ei opintojen loppuvaiheessa ja ekan oman alan työpaikan haun ollessa ajankohtaista ole vielä juurikaan työkokemusta. Tässä kohtaa kaikki mahdollinen kokemus ihan mistä tahansa on arvokasta! Opintojen aikana ihan oikeasti kannattaa haalia cv:hen rivejä ainejärjestöhommista tai vaikka vapaaehtoistöistä tutkimuskonferensseissa. Kaikki kokemus myös auttaa näkemään ainakin palasia siitä, mikä itseä kiinnostaa ja mistä löytää merkitystä.

Kartoita oma osaamisesi. Oman osaamisen kartoittaminen on iso urakka, jota varten tulee möyhäistä ja kirjoittaa auki oma opiskeluhistoria, menneet työpaikat, vapaaehtois- ja luottamustoimet, harrastukset ja oman persoonan vahvuudet. Moni lähtee ensimmäisenä tuskaisesti miettimään linkkariin sopivaa headlinea, vaikka sen voi tiivistää vasta kartoitustyön lopuksi, oman suunnan löydyttyä.

Itse rakennan tällä hetkellä oman osaamiseni ja vahvuuksieni materiaalipankkia, josta voin jatkossa napata esimerkiksi linkkariin ja jokaiseen erikseen kohdennettavaan työhakemukseen sopivat sisällöt ilman, että kaikki tarvitsee aloittaa joka kerta alusta.

Tässä yksi tapa oman osaamisen kartoittamiseen:

  • Kirjaa post it -lapuille ylös kaikki mitä osaat, kaikki mitä olet tehnyt sekä omat vahvuutesi
  • Kun ideointi on valmis, jaottele osaamisesi vaikka Exceliin tai Wordiin ja kirjoita auki missä olet kerryttänyt kokemuksesi. 
  • Kirjoita jokaiseen kohtaan konkreettisia esimerkkejä, missä tilanteissa olet osoittanut esimerkiksi paineensietokykyä tai johtajuutta. Haastattelijoiden perustekniikkaan kuuluu esimerkkien kysyminen.

Pyydä kehuja. Jokainen meistä on aina osittain sokea omalle loistavuudelleen. Yksi parhaimpia saamiani työnhakuvinkkejä on pyytää kolmelta vanhalta kollegalta tai esimieheltä kolmen kohdan listaa siitä, minkälaista työskentely kanssani oli. Kehujen pyytäminen tuntuu monista kuumottavalta, mutta se on todellakin kuumottelun arvoista, sillä konkreettiset palautteet ovat iso tuki työnhaussa. Muiden mielipiteet itsestä tuovat uusia näkökulmia.

Unelmoi. Omat kiinnostuksen kohteet selkiintyvät usein jo osaamista ja vahvuuksia kartoitettaessa, mutta itse suosittelen silti kokeilemaan myös suunnitelmallista unelmointia.

Kartoita unelmiesi työpaikkaa monista eri näkökulmista. Millaiseen työyhteisöön haluat? Haluatko työskennellä startupissa, jossa paljon vapautta ja vastuuta, vai jossain rauhallisemmassa, ehkä hierarkisemmassa organisaatiossa? Mieti mitkä asiat tuovat sinulle merkitystä ja minkälaiset työtilanteet ovat tuoneet sinulle iloa.

Visuaaliselle tyypille toimii vaikka unelmakartan rakentaminen. Itse olen käyttänyt näitä kysymyksiä unelmoinnin tukena:

  1. Missä haluan päästä kehittymään?
  2. Millaiset ulkoiset puitteet: työmatka toimistolle, työpiste, etätyömahdollisuudet?
  3. Millainen palkka?
  4. Millainen työyhteisö? Millainen, ja minkä kokoinen organisaatio?
  5. Millainen tiimi? Millainen esimies?
  6. Mitä itse työ sisältää? Mikä siinä innostaa? Mikä tuo merkitystä, mikä iloa?
  7. Mitä omia arvoja pääsen työssä toteuttamaan?

Itse olen kokenut, että näiden ensimmäisten askelten haltuunoton myötä olo työnhaun suhteen on keventynyt huomattavasti. Seuraavissa postauksissa avaan sitä, miten työnhakuun saa apuja, sekä miten hakemuksillaan voi erottua muista hakijoista.

Terveisin,

Mariella Koivula

Categories
Työelämä

Viestinnän urapolkuja – ja miten ne rakentuvat?

Ura vuorovaikutustoimistossa -webinaarissa kaksi viestinnän maisteria jakoivat tarinansa siitä, miten he päätyivät töihin viestinnän alalle Voimistoon. Toimitusjohtaja Olli Vainio puhui viestinnän alasta viestintäkouluttajan sekä yrittäjän silmin. Reettoreiden oma alumni Essi Salonen on puolestaan Voimiston historian ensimmäinen työntekijä. Essi kertoi, millaisen sattumusten sarjan kautta hän päätyi töihin Voimistolle sekä nykyisestä laajasta työnkuvastaan yrityksessä.

Olli ja Essi esittivät tapahtumassa omasta elämästään aikajanat, joiden kautta osallistujat näkivät konkreettisesti kaikki eri vaiheet, joita heidän matkansa varrella oli ollut. Usein yksi työkokemus oli poikinut seuraavan työmahdollisuuden – siten heidän aikajanansa kuljettivat heidät pisteeseen, jossa he ovat tänä päivänä.

Molempien Voimistolaisten tarinat olivat todella inspiroivia. Jyväskylässä opiskellut Olli aloitti viestinnän parissa työskentelyn omalla toiminimellä, mutta pian kahden opiskelukaverin kanssa alkoi kehkeytymään suunnitelma yhteisestä osakeyhtiöstä. Näin sai alkunsa Voimisto. Essi liittyi remmiin jo ennen valmistumistaan. Hän oli kokenut ison pettymyksen työnhaussa vain kahta päivää aikaisemmin, kun sai yllättävän yhteydenoton Ollilta, joka kertoi etsivänsä jalkapallojargonia hallitsevaa viestinnän osaajaa. Omalla tarinallaan Essi halusikin kertoa, miten unelmatyöhön voi päätyä montaa eri reittiä.

Webinaari rakennettiin opiskelijoilta etukäteen tulleiden kysymysten pohjalta. Yrittäjyys oli aihe, joka oli selvästi valvottanut monia opiskelijoita, sillä Ollille esitettiin kysymyksiä yrittäjyyden hyvistä ja huonoista puolista, vaatimuksista sekä ennakko-oletuksista ja lopulta ajauduimme keskusteluun kevytyrittäjyydestä opintojen ohella. Vaikka yrittäjältä vaaditaan loputonta joustavuutta ja epävarmuuden sietokykyä, kontrolli omasta tekemisestään kuulostaa kieltämättä houkuttelevalta.

Reettoreiden omana alumnina Essi pääsi vastaaman moniin kysymyksiin liittyen opintoihimme Tampereella. Essi mukaan opinnot ovat antaneet hyvät valmiudet työelämään, mutta hän muistutti kuitenkin, että se on opiskelijasta itsestään kiinni, miten paljon opinnot tulevat viemään eteenpäin tulevaisuudessa. Opintojen aikana kannattaa toisinaan haastaa itseään, kuten valita ryhmätyön aiheeksi sen helpon tai tutun aiheen sijasta aihe, jota ei vielä osaa tai josta haluaa oppia enemmän. Opinnoista saatu osaaminen ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa, vaan Essi painotti myös koulun ulkopuolelta saatujen taitojen merkitystä.

Ollin ja Essin kanssa käyty rehellinen ja aito keskustelu rauhoitti heitä kuulemassa olleita opiskelijoita.  Heidän tarinansa osoittivat sen, kuinka paljon erilaisia työtehtäviä sekä niihin johtavia urapolkuja viestinnän alalta löytyykään. Siispä meidänkään ei tarvitse päättää tulevaisuutemme uraa etukäteen, vaan olemme polulla, jonka varrella tehdyt valinnat luovat meille aikanaan oman paikkamme viestinnän kentältä. Viestinnän alan laajuus on rikkaus, joka antaa meille mahdollisuuden erikoistua omien mielenkiinnon kohteidemme mukaisesti.

Tuhannet kiitokset tapahtumasta Ollille ja Essille – ainakin itseltäni poistitte monia työllistymiseen liittyviä paineita, ja samalla saitte minut ensimmäistä kertaa oikeasti innostumaan tulevaisuudessa odottavasta työelämästä!

Iloista vappua kaikille reettoreille ja voimistolaisille!

Toivottaa Saara,

Reettoreiden puheenjohtaja

Categories
Toiminta ja tapahtumat Työelämä

Ajatuksia Reettoreiden ja Viestin yhteistyöwebinaarista

”Mikä susta tulee isona?” on harvinaisen tuttu ja ärsyttäväkin kysymys jokaiselle viestijälle. Mitä järkevää tuohon edes voisi vastata, kun viestijän mahdollisuudet ovat niin laajat? Lisäksi vastauksen miettimistä hankaloittaa positiivinen ongelma: viestinnän kentällä kiehtoo niin moni asia ja mahdollisuus.

Reettoreiden ja Viestin 1.4. järjestetyssä yhteistyöwebinaarissa ”Mikä minusta voisi tulla isona – oman jutun löytäminen viestinnän kentällä” etsittiin vastauksia tähän kysymykseen. Webinaarissa pohdittiin oman urapolun ja asiantuntijuuden rakentamista sekä omien mielenkiinnon kohteiden tunnistamista työelämässä. Miten omaa osaamista voisi lähteä kehittämään unelmiaan kohti jo opiskeluaikana ja miten sitä voisi sanoittaa paremmin? Edellä mainitut asiat olivat selvästi pohdittaneet monia reettoreita, sillä paikalle webinaariin kerääntyi huikea määrä osallistujia.

Viesti ry:n yhteisösuunnittelija Anni Haaparanta esitti kolme vinkkiä siihen, miten oman juttunsa voisi löytää.

Tieto ja toiminta. Jotta omaa urapolkuaan voisi lähteä suunnittelemaan, tulee ensin etsiä tietoa viestinnän alan mahdollisuuksista ja todellisuudesta. Kun on kerryttänyt tarpeeksi tietoa viestinnän alasta, omia kiinostuksen kohteitaan voi lähteä tavoittelemaan toimimalla. Webinaarissa käytiin läpi, millaisia mahdollisia työnantajasektoreita, ammattinimikkeitä ja asiantuntijuuden tasoja viestijälle on. Lisäksi Anni Haaparanta esitteli, millaista osaamista viestijältä usein odotetaan. Vaikka monille viestinnän opiskelijalle nämä asiat olivat tuttuja, oli ne hyvä kerrata, sillä kertaus auttoi varmasti hahmottamaan viestinnän alan mahdollisuuksia paremmin.

Itsereflektio ja tuntemus. Seuraava askel on reflektoida ja tunnistaa, mitkä asiat innostavat ja ovat itselle tärkeitä. On hyvä pohtia, mitä ylipäänsä haluaa työltään tai uraltaan. Webinaarin aikana tehtiin itsereflektioon ja tuntemukseen liittyvä harjoitus, jossa muutaman kysymyksen alle kirjoitettiin omaa tajunnanvirtaa minuutin ajan. Minuutti on lyhyt aika, mutta senkin aikana ehtii yllättävän paljon pohtimaan, mitä itse haluaa tehdä tulevaisuudessa. Webinaarissa esiteltiin myös toinen työkalu, jonka kysymysten avulla omaa urapolkuaan ja sen rakentamista voi pohtia.

Unelmointi. Lopulta kun omat kiinnostuksenkohteet ja vahvuudet ovat tiedossa, kannattaa itseään kiinnostavista asioita muodostaa unelmia. Unelmat kannattaa pilkkoa pienemmiksi ja konkreettisimmiksi tavoitteiksi, jotta ne on helpompi saavuttaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että joskus unelmat muuttuvat tai niitä ei voi aina kyseisenä hetkenä saavuttaa – ja se on todella ok. Webinaarissa tehtiin myös unelmiin liittyvä harjoitus, jossa pohdittiin mahdollisia skenaarioita omalle tulevaisuudelle.

Suurkiitokset Viesti ry:lle ja Anni Haaparannalle webinaarin järjestämisestä. Webinaari antoi mukavan lisäboostin motivaatioon pohtia omia unelmiaan ja tavoitteitaan. Myös muut osallistujat jakoivat samankaltaisia ajatuksia. Tässä muutama palaute webinaarista kanssareettoreilta:

”Webinaarista jäi käteen paljon uutta näkökulmaa ja tietoa omaan urapolkuun ja sen löytämiseen.”

”Uusia vinkkejä tuli paljon siihen, kuinka voisi vielä syvällisemmin pohtia itseään ja omia kiinnostuksen kohteita. Kaikin puolin kiva tapahtuma!”

”Webinaari sisälsi jo ennestään tuttua asiaa, mutta myös paljon uutta. Päällimmäisenä fiiliksenä webinaarista jäi inspiroitunut olo ja halu pohtia omaa tulevaisuutta webinaarissa jaettujen vinkkien avulla.”

”Webinaari antoi mielenrauhaa. Oman urapolun rakentaminen ei enää ahdista, vaan nyt on ihanaa lähteä miettimään omia haaveita.”

Ennen kaikkea webinaari auttoi hahmottamaan, mitä kaikkea sitä voikaan tehdä! Enää ei tarvitse olla ihan niin hukassa, eikä työura viestinnän asiantuntijana tunnu ihan niin kaukaiselta. Ehkä jatkossa on myös helpompi vastata tämän kirjoituksen alussa mainittuun kysymykseen.

Viesti ry:n webinaarin banneri.

Valoisaa kevään jatkoa!

Toivottaa

Elisa Kähkönen

Reettoreiden varapuheenjohtaja & sidosryhmävastaava