Reettorialumni Mariella Koivula valmistui viestinnästä syksyllä 2020. Uransa ensimmäisinä vuosina hän on työskennellyt viestinnän, HR:n ja markkinoinnin työtehtävien parissa. Seuraavaksi hän suuntaa kohti unelmiaan ja etsii vanhempainvapaan loppuessa työtä työnhaun valmentajana.
Tässä kolmiosaisessa postaussarjassa Mariella jakaa omat vinkkinsä työnhakuun opiskelujen loppuvaiheeseen, uran ensimetreille. Sarjan kolmas postaus käsittelee työnantajatietouden tärkeyttä sekä luovuuden merkitystä työnhakudokumentteja rakentaessa.
Pistä asiantunteva luovuus peliin – ja pidä hauskaa!
Tunne kohdeyleisösi. Työnhaussa yhtä tärkeää kuin itsetuntemus on hakukohteiden kartoittaminen.
Voit esimerkiksi hyödyntää LinkedIniä: tutkia sellaisia yrityksiä joihin haluaisit töihin, lähestyä heidän työntekijöitään verkostoitumispyynnöillä (laita aina myös personoitu viesti ja kerro, mikä vaikka toisen profiilissa herätty mielenkiinnon), käydä lounailla, postailla tällä tavoin aidosti rakennetulle verkostolle ja lopulta, kun aika on kypsä, julkaista työnhakuvideon.
Toisille tällainen työskentely ei sovi, mutta kohdeyleisö täytyy silti tuntea. Voit hyödyntää Googlea, eri medioita, yritysten nettisivuja – mitä ikinä keksitkin, kohtaamatta yhtään ihmistä.
Ihmisiin ja organisaatioihin tutustumalla voi myös puolivahingossa löytää piilotyöpaikkoja.
Piilotyöpaikkojen käsite voi tuntua masentavalta – miten niitä piilottelevia töitä voi löytää? Siksi itse puhun mieluummin tarvetyöpaikoista (käsite ei ole omani, vaan nappasin sen vuosia sitten Kumouksen työnhakukurssilta) – monessa yrityksessä on tarpeita, joihin työnantajat mielellään ottaisivat ratkaisun tarjottimella. Jos onnistuu tarjoamaan itseään työntekijäksi tällaiseen tarpeeseen, saa aika varmasti töitä. Jokaisen rekrytoijan unelma on päästä avoimen työpaikan ilmoittamisen mukanaan tuomasta vaivasta.
Älä tyydy pelkkään tekstiin. Tee hakemuksia esimerkiksi PowerPointilla tai Google Slidella, lyhyitä videoita, visuaalisia CV:itä. Anna persoonasi näkyä, ole juuri sellainen kuin itse olet! Sinun ei tarvitse olla mitään muuta. Löydä tavat, mitkä ovat vähemmän kuumottavia ja tuntuvat luontevilta. Esimerkiksi videota voit kuvata metsäkävelyllä, mikäli se organisaatioon sopii (jos organisaatio henkii asiantuntijuutta pönöttämällä, silloin tulee pönöttää – kunhan se on sinullekin luontevaa).
Jos työkokemuksesi ei ole vielä mittava, listaa osaamisesi taidot, vahvuudet ja osaaminen edellä. Avaa perusteluina missä olet taidot kehittänyt: harrastuksissa, vapaaehtoishommissa, opinnoissa.
Käytä kaikkia keinoja, millä vain voi saada haluamasi työnantajan huomion. Oma suurin googleonnistumiseni mahdollisti yhden työhakemuksen tekemisen yrityksen virallisella brändi-ilmeellä oikein värein, muodoin ja fontein. Kanneksi laitoin kuvan itsestäni tavoittelemassa käsilläni firman logoa. Pääsin työhaastatteluun ja sain työpaikan.
Kanavoimalla kiinnostavasta organisaatiosta tekemäsi tutkimustyön timanttiseen, räätälöityyn ja erottuvaan työhakemukseen, pääset työhaastatteluun. Ja kun pääset työhaastatteluun tilanteessa, missä tunnet itsesi ja olet jo hiukan hankkinut ymmärrystä siitä mitä työnantajat kaipaavat, päädyt todennäköisesti työhön, jossa viihdyt ja kehityt.
- Vinkki: Älä kaihda “hanttihommia” – niissä voi olla mahdollisuus hyödyntää opintoja ja omaa ammattitaitoa ja kerryttää sellaista osaamista, jonka avulla pääsee kohti omia unelmia. Ekan oikean kesätyöpaikkani sopparia jatkettiin, kun otin vastaan toimiston remonttiprojektin koordinoimisen. Hoidin projektin omalla tavallani, enkä tyytynyt pelkästään remontin edistämiseen. Otin vastuun projektin sisäisestä viestinnästä, joten pääsin opettelemaan muutosjohtamista ja -viestintää. Lisäksi hyödynsin tilaisuuden lähteä kehittämään yhdessä työskentelemisen tapoja koko henkilöstön kesken, joten teetin mittavan kyselyn toimistolla ilmenevistä ongelmista ja fasilitoin työpajat, joissa haettiin yhdessä ratkaisuja.
P.S. jos haluat jutella vaikka työnhausta, heitä viestiä ja verkostoitumispyyntöä Linkkarissa! https://www.linkedin.com/in/mariella-koivula/
Terveisin,
Mariella Koivula