Blogi

Rahastovastaavuuden esittely

Rahastovastaavuuden esittely

Mitä tekee Reettoreiden rahastonhoitaja?

Olen Julia Stolp ja toimin nyt toista kautta Reettoreiden rahastonhoitajana. Rahiksen pesti on meidän humanistihallituksessa usein sellainen, johon on vaikeinta löytää tekijä. Vaikka homma ehkä kuulostaa tylsältä numeroiden pyörittelyltä, itse olen viihtynyt pestissä hyvin ja kokenut sen hyödylliseksi valinnaksi.

Rahastonhoitajan tehtäviin kuuluu yhdistyksen talouden suunnittelu, rahaliikenteen seuranta ja hallituskauden taloudenpidon dokumentointi. Käytännössä siis laadin talousarvion, maksan laskuja, huolehdin siitä, että kaikki laskut ja tapahtumien osallistumismaksut Reettoreiden suuntaan tulevat maksetuiksi ja muistuttelen niistä tarvittaessa, pidän hallituksen ajan tasalla taloustilanteesta ja teen kirjanpidon sekä kauden päätteeksi tilinpäätöksen. Rahiksen tontille kuuluvat myös mm. haalarimerkkien ja kangaskassien myynti sekä jäsenlistan ylläpitäminen.

Aika moni juttu ainejärjestötoiminnassa vaatii rahaa, ja rahiksella on ehkä eniten sananvaltaa sen käytössä – ihan vain siitä syystä, että rahastonhoitaja on taloustilanteesta kaikista parhaiten perillä. Tästä pestistä käsin pääsee siis vaikuttamaan aika paljonkin kaikkeen Reettoreiden toimintaan. Vastuuta rahankäytöstä ei silti tarvitse kantaa yksin, vaan se on koko hallituksen yhteinen – ja siksi on tärkeää pitää hallituslaiset hyvin ajan tasalla, jotta kaikilla on mahdollisuus arvioida budjetointipäätöksiä realistisesti. Vastuun vastapainoksi pesti tarjoaa paljon vapautta, sillä aikataulusitoumuksia ei juurikaan ole, ja hoidettavat asiat voi sovittaa omiin aikatauluihin muilta kyselemättä.

Rahiksen pesti on CV:ssä hyvä tapa osoittaa kykyä kantaa myös taloudellista vastuuta ja hallita suuria kokonaisuuksia huolellisesti. Vaikkei ihan näiden asioiden parissa ikinä työskentelisikään, on raha niin kiinteä osa (työ)elämää, ettei varmasti ole pahitteeksi ymmärtää taloudesta jotakin myös yhdistyksen näkökulmasta. Moni perusperiaate pätee yhtä hyvin yrityksiin, mikä on hyvä pitää mielessä, jos yrittäjyys saattaisi tulevaisuudessa kiinnostaa.

Syyskokous ja uuden hallituksen valinta lähestyy, ja rahiksen pestiin muiden mukana tarvitaan uusi tekijä. Jos Reettoreiden talous kiinnostaa, ota ihmeessä yhteyttä, niin jutellaan!

 

Terkuin,

Julia

Kulttuurivastaavuuden ja sihteerin tehtävien esittely

Kulttuurivastaavuuden ja sihteerin tehtävien esittely

Kurkistus hallitustoimintaan

Moikka, täällä kirjoittelee Ilona Vuori. Vielä toistaiseksi toimin hallituksessa kulttuurivastaavana ja sihteerinä. Uuden hallituksen valinta kuitenkin lähestyy, ja siksi haluankin vähän raottaa sitä, mitä näissä pesteissä oikein pääsee tekemään.

Sihteerin tärkeimpiä työpäiviä ovat kokoustamispäivät. Sihteerinä minun täytyy pysyä koko kokouksen ajan skarppina ja korvat höröllä, sillä tehtävääni kuuluu pöytäkirjojen kirjoittaminen. Käytännössä homma siis toimii niin, että kirjoitan mahdollisimman selkeästi ylös hallituksen tekemät päätökset ja muut tärkeät kokouksessa puhuttaneet asiat. Pöytäkirjan kirjoittamista helpottaa ennen kokousta valmiiksi laadittu esityslista.

Kokouksen jälkeen on tärkeää saada info kulkemaan myös jäsenistölle. Siispä pian kokouksen jälkeen tarkistan pöytäkirjan, joka laitetaan nettisivuillemme näkyville. Tämän lisäksi sihteerinä olen kirjoittanut kokouskuulumisista postauksia nettisivuillemme. Näissä postauksissa olen kerrannut kokouksessa esiintyneitä asioita lukijaystävällisempään tapaan rennosti ja ymmärrettävästi – tai ainakin se on ollut tarkoitukseni.

Sihteerin pesti on siinä mielessä tärkeä, että sihteerin kirjoittamiin muistiinpanoihin palataan useaan otteeseen hallituskauden aikana ja muiden pestien toimijat pystyvät tarkistamaan pöytäkirjoista asiat, jotka kokouksessa päätettiin. Sihteerin avulla kaikkien jäsenten on myös mahdollista pysyä perässä siitä, mitä hallituksessa ja opiskelijamaailmassa ylipäätään, tapahtuu.

Sihteerin lisäksi toimin myös kulttuurivastaavana. Kulttuurivastaavan tehtävänä on tarjota jäsenistölle kultturelleja kokemuksia ja hieman erilaista tapahtumatarjontaa. Kulttuurivastaavana vain mielikuvitus on rajana ja vuosien saatossa kulttuuritapahtumien myötä jäsenistö on päässyt vierailemaan niin museoissa, teattereissa kuin karaokeravintoloissakin. Tapahtumien ja vierailukohteiden kirjo on siis hyvinkin laaja.

Kulttuurivastaavan pesti on hyvä vaihtoehto myös henkilölle, jota kiinnostaa oman ainejärjestökulttuurin virkistäminen ja vahvistaminen. Muun muassa Reettoreiden sitsilaulukirjan tuottaminen on ollut vahvasti aiemman kulttuurivastaavamme ansioita.

Siinä pientä kurkistusta pesteihini. Tulehan ihmeessä kysäisemään lisää, jos tällaiset hommat kiinnostaa just sinua (ja kaverinkin puolesta saa kysellä)!

 

Terkuin,

Ilona

Reettoreilla on VeriRyhmä!

Reettorit kannustaa jäseniään luovuttamaan verta. Suomessa tarvitaan joka päivä 800 verenluovuttajaa. Yksi verenluovuttaja voi auttaa jopa kolmea potilasta. 

Kerää opiskelutovereistasi 4–10 henkilön porukka ja varaa aika soittamalla puh. 029 300 1130 tai netissä -> Liittykää hengenpelastajiksi tästä! -> Meillä on jo VeriRyhmä ja haluamme sopia ryhmäluovutusajan.
 
Tampereen veripalvelutoimisto sijaitsee juna-aseman lähellä osoitteessa Rautatienkatu 21 B, 7. kerros. Näytä infossa henkilöllisyystodistus ja mainitse, että kuulut VeriRyhmään Reettorit. Juo pari lasia mehua ja täytä terveyskysely. Ota vuoronumero. Hoitaja mittaa hemoglobiinisi ja tarkistaa tietosi. Jos kaikki on kunnossa, pääset pötköttelemään pedille luovutuksen ajaksi. Luovutuksen jälkeen istu nauttimaan maksuttomia välipaloja ja juomia. Ota loppupäivä rauhallisesti.
 
Veripalvelulla on 30.11.2018 asti kampanja, jossa vähintään 10 luovutusta tehneet VeriRyhmät ovat mukana yhden 1 000 euron arvoisen tapahtumalippulahjakortin arvonnassa.
Reettorit kannustaa jäseniään luovuttamaan verta.
 
 

Kokouskuulumisia 9/2018

Syksyinen tervehdys!

Tämä viikko starttasi lukuvuoden yhdeksännellä kokouksella. Tällä kertaa hallitusta puhutti vuosijuhlat – niin omat kuin muidenkin. Reettoriedustus saadaan Median ja Tamyn vuosijuhlille. Reettoreiden omat vuosijuhlat järjestään seuraavan kerran syksyllä 2019 ja siitä edespäin kahden vuoden välein. Tähän asti vuosijuhlia on järjestetty joka viides vuosi. Jäsenistöä on aiemmin kuultu, ja heidän toiveenaan oli vuosijuhlien järjestäminen useammin verrattaessa aiempaan.

Haalarimerkkikisa on käynnissä ja päätimme muistuttaa jäsenistöä tekijänoikeuksista. Kisaan on vielä aikaa osallistua, joten ideoita ilmoille!

Syksy kuluu hurjaa vauhtia, mutta reettorit eivät hyydy. Tiedossa on monenlaista viihdyttävää tapahtumaa. Excun tilanne on tällä hetkellä oikein hyvä. Kolme vierailukohdetta on hoidettu ja myös lennot ja majoitus on järjestetty. Fuksisitsit järjestetään 23.10, joten äänen avaus alkaa olla pian ajankohtaista.

Kuten sanottu, syksy on kovassa vauhdissa, joten pian on syyskokouksen aika. Syyskokouksessa 21.11. muun muassa päätetään uusi hallituskokoonpano. Jos hallitushommat kiinnostelee, kannattaa saapua reettoreiden ainejärjestöiltaan 6.11. Paikalla on mahdollisuus kuulla mahdollisista pesteistä, kysyä mieltä askarruttavia asioita ja tietysti hengailla ihan muuten vaan hyvässä reettoriseurassa.

Oikein ihanaa viikkoa,

Ilona Vuori, reettoit Ry:n sihteeri

Kokouskuulumisia 8/2018

Hei vaan Reettorit ja tervetuloa takaisin opintojen ja ahkeran aherruksen pariin!

Reettorit Ry:n hallitus hyvästeli kesälaitumet viimeistään 14.9, kun keräännyimme lukuvuoden ensimmäiseen kokoukseen.

Tauon jälkeen aikaa kokouksessa kului menneen ja tulevan kartoittamiseen. Syksy reettoreiden toiminnan kannalta on alkanut hyvinkin aktiivisesti lukuisien fuksitapahtumien myötä. Vauhdikas meno jatkuu, sillä syksyllä luvassa on vielä muun muassa sitsaamista, Hämeenkadun Approt, Fuksiaiset, Mentorointiohjelman avajaiset ja paljon muuta. Kärryillä reettoreiden tapahtumista pysyt muun muassa nettisivuiltamme löytyvää tapahtumakalenteria seuraamalla.

Nettisivut auttavat myös muissa asioissa. Linjasimme, että harjoittelupaikkojen listaamista nettisivuillemme jatketaan. Harjoittelu-osiota kannattaa käydä kurkkimassa ainakin jos harjoittelu on ajankohtainen ja miksei muutenkin – listatut paikat antavat oivaa mielikuvaa viestinnän kentän mahdollisuuksista.

Teimme kokouksessa katsauksen myös ainejärjestömme taloustilanteeseen. Hallitus on onnistunut toistaiseksi säästötoimenpiteissä oikein hyvin. Myös sponsoritiimi on tehnyt kuluvalla kaudella oikein hyvää työtä.

Tulevana syksynä reettorit pääsee halutessaan käyttämään luovuuttaan ja hämmästyttää kanssaopiskelijoita nokkeluudella ja kekseliäisyydellä, sillä haalarimerkkikisa tulee taas! Infoa tästä tulossa pian lisää, joten pysyhän kuulolla ja virittele aivot idearikkaalle päälle! Myös jo olemassa olevia haalarimerkkejä tilataan lisää, sillä jäljellä olevat merkkipinot ovat huvenneet hyvään tahtiin.

Kopokuulumisissa hallitusta puhutti myös ensikertalaiskiintiön aiheuttamat ongelmat, jotka toivottavasti ovat historiaa ensi keväänä uuden hakusysteemin myötä. Myös suuri maisteriopiskelijoiden määrä huolestuttaa hallitusta. Koulutuspoliittisista jutuista kuulette kuitenkin enemmän lähiaikoina sähköpostiinne kilahtavasta kopovastaavien kopokirjeestä. Infoa tulee olemaan ainakin Tampere3-hankkeen edistymisestä.

 

Tästä syksystä tulee varmasti hyvä!

Terkuin,

Ilona Vuori, Reettorit Ry:n sihteeri

Tervetuloa uusi opiskelija!

Tervetuloa uusi opiskelija!

Onnittelut opiskelupaikasta Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmassa! Tulitko valituksi puheviestinnän opintosuuntaan? Olet saapunut juuri oikeaan paikkaan, tulevan ainejärjestösi Reettorit ry:n nettisivuille. Voit tutustua meihin paremmin myös Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Muistan hyvin, miten kaksi vuotta sitten jännityksestä täristen avasin Opintopolun aikaisin aamulla. Olin käynyt palvelussa joka päivä monta kertaa ainakin kahden viikon ajan, mutta poistunut aina pettyneenä. Tulos saapui vasta viimeisenä mahdollisena päivänä. Olin niin onnellinen, kun näin sanat:

OPISKELUPAIKKA MYÖNNETTY.

Siitä alkoi melkoinen rumba, mikä sinullakin on nyt edessä. Omasta to do -listastani tuli pitkä, kun edessä oli muutto uuteen kaupunkiin. Tässä tärkeimmät:

  • Ilmoita läheisille, että Tampere kutsuu!
  • Ota opiskelupaikka vastaan.
  • Etsi asunto, tsekkaa ainakin poas.fi, toas.fi, opiskelijantampere.fi ja tori.fi.
  • Lue yliopistolta saapuva paketti.
  • Ilmoittaudu läsnäolevaksi opiskelijaksi.
  • Valmistaudu osoittamaan mieltä pinkin ratikan puolesta. We need possujuna.

Taisin tuona päivänä kehitellä myös huikean optimistisen opintosuunnitelman seuraavalle kolmelle vuodelle. Oikeasti ei kannata tässä vaiheessa panikoida kurssivalintojen suhteen. Tai minkään muunkaan. Kaikki asiat selviävät ajallaan (lue narisevalla vanhan tädin äänellä).

Nauti siis ihanasta kesästä: tapaa ystäviä, kuuntele musiikkia, syö jäätelöä, lue kirjoja tai tee mitä ikinä mielesi tekee. Olet tehnyt suuren työn pääsykokeissa ja ansaitset nyt hemmottelua.

Voit luottavaisin mielin avata Tampereen yliopiston päärakennukseen oven (miten tää aukee??!!) maanantaina 27. elokuuta. Innostunut tuutoriporukka odottaa sinua aamuvarhain. Nähdään!

 

Kesäisin terveisin,
Kati Aaltonen
maisterituutori

Kokouskuulumisia 6/2018 + kevätkokous

Moro!

Hallitus piti 26.3 supertehokkaan päivän, kun kokoustimme tuplana; ensin kuudennen kokouksen merkeissä ja heti perään kevätkokouksen parissa. Kuudennen kokouksen tarkoituksena oli lähinnä hyväksyä tilinpäätös ja toimintakertomus kevätkokouksessa esitettäväksi – byrokraattisia juttuja siis! Siinä ohessa ehdimme keskustella ja budjetoida myös kevään yhteen huikeimmista tapahtumista, Ääniaaltoihin.

Ilta jatkui kevätkokouksen merkeissä. Kokouksessa kävimme yhteisesti läpi vuoden 2017 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Ne hyväksyttiin ja myönsimme myös vuoden 2017 hallitukselle tili- ja vastuuvapauden.

Tällaisia juttuja tällä kertaa, palataan taas!

Ilona, Reettorit Ry:n sihteeri

Nelosvuotisen pohdintoja

Nelosvuotisen pohdintoja

Moro Milanosta

Jos minun pitäisi juuri nyt kuvailla elämääni kolmella sanalla, ne olisivat seuraavat: hyvä ruoka (tarkemmin ottaen pizza ja pasta), matkustelu ja yritysviestinnän opinnot. Olen siis tällä hetkellä vaihdossa, ja ensimmäisenä mainittu asia paljastaakin sijaintini: suurella sydämellä rakennetun ruokakulttuurin mekka, Italia. Tarkoituksenani ei ole nyt kuitenkaan kertoa vaihdostani ja upeista reissuistani sen aikana, vaan siitä, millaisen polun olen puheviestijänä tähän mennessä kulkenut ja minne se on johdattamassa minua juuri nyt.

Jostain näkökulmasta olen ollut oikeastaan aika huono opiskelija: olen uhrannut kolme vuotta yliopistoajastani ainejärjestötyölle sekä tehnyt useampaa eri työtä opiskelun lomassa. Näiden varjolla olen ottanut koulun suhteen välillä hieman rennommin. Olen kuitenkin edistynyt opinnoissa muiden kurssikavereideni kanssa kutakuinkin samaan tahtiin, ja gradun kirjoittaminen voikin alkaa syksyllä, jos palaan Tampereen yliopistoon.

Fuksivuodesta lähtien puheviestinnän opinnot ovat tuntuneet lottovoitolta. Aluksi joitakin opiskelijatovereitani hieman kummastutti journalistiikan painotus ensimmäisen vuoden opinnoissa, mutta minä nautin niistä – olin kamppaillut ennen opiskelemaan hakemista sen kanssa, kumpi minua kiinnostaa enemmän, journalistiikka vai viestintä. En ole hetkeäkään katunut päätöstäni hakea puheviestintään, ja puheviestinnän opinnot kuorrutettuna journalistiikan perusteilla vain vahvistivat fiilistäni oikean paikan löytymisestä: journalistiikka on jees, mutta puheviestintä on best.

Toisaalta kamppailen tällä hetkellä sellaisten ajatusten parissa, jotka liittyvät maisteriohjelman vaihtamiseen. Rakastan puheviestintää, oppialan ympärillä olevaa yhteisöä ja Tamperetta. Opiskeluaika on tähän mennessä ollut minulle erittäin antoisaa monellakin mittarilla. Kuitenkin jo ennen vaihtoa ja erityisesti täällä ollessani minulla on vahvistunut tunne siitä, että haluaisin yhdistää viestinnällistä osaamistani enemmän kaupalliseen alaan. Täällä vaihdossa opiskelen siis corporate communication -nimisessä tutkinto-ohjelmassa. Osa täällä käymistäni kursseista on tuntunut täysin omilta, ja siksi haluaisin ehkä jatkaa tätä polkua myös Suomessa.

Puheviestinnän opinnoissa olen ollut tyytyväisin maisterivaiheen kursseihin. Toivon, että alempien vuosikurssien opiskelijat malttavat odottaa kärsivällisesti maisterivaiheen kursseja, sillä kyllä ne sieltä vielä koittavat vaikka hetken antavatkin itseään odottaa. Maisterivaiheessa opintoihin syventyminen ja porukan kiinnostus aiheita kohtaan näkyy ihan eri tavalla. Luennoilla käyminen on kivaa, ja keskustelu kavereiden kanssa kurssien sisällöistä nousee aivan uudelle tieteelliselle tasolle.

Yliopistossa opiskelu opettaa niin vahvaa itsesuuntautumista ja priorisointitaitoja, että niiden avulla tulevaisuuden haasteet tulevat varmasti olemaan huomattavasti kevyempiä. Tärkein opintojen aikana saamani oppi on ollut se, että kun deadlinet ja rästihommat painavat päälle, osaan nykyään haastaa itseäni välittämään vähän vähemmän. ”Entä sitten jos en saa palautettua esseetä ajoissa? Entä sitten vaikka saisin huonon arvosanan? Mitä sitten tapahtuu?” Vastaus: ei yhtikäs mitään.

-Janina, neljännen vuoden opiskelija

Tapahtuma- ja liikuntavastaavuuden esittely

Tapahtuma- ja liikuntavastaavuuden esittely

Mitä tekee Reettoreiden tapahtuma- ja liikuntavastaava?

Olen Reettoreiden tapahtuma- ja liikuntavastaava Terhi Tammelin. Lähdin hallitukseen tietämättä tarkalleen, mitä hallitusvuodeltani odotin, mutta päädyinkin juuri itselleni sopivaan hommaan. Vastuualueeni sopivat hyvin yhteen, enkä ajattele niitä edes kovin erillisinä hommina. Tällä hetkellä vappuviikot ovat edessä joten tapahtumatarjonta on suurimmillaan. Ajatukseni ovat koulutehtävien lisäksi Ääniaallot-risteilyssä ja VIP-pesiksen järjestämisessä. Pienempääkin tapahtumaa on tulossa, mutta en ota suurta stressiä ns. matalankynnyksen tapahtumista, sillä ne rullaavat yleensä omalla painollaan. Tärkeintä on, että saan mahdollisimman monta reettoria samaan aikaan samaan paikkaan. Sitten kaikilla on kivaa.

Tapahtumien järjestäminen vaatii omistautumista ja tervettä järkeä. Pitää ymmärtää, mihin resurssit riittävät ja mihin eivät. Pienessä ainejärjestössä raha ei riitä ihan kaikkeen, ja siksi tarvitaan innovatiivisuutta vaihtoehtoisten toimintatapojen keksimiseksi. Pitää myös ymmärtää, että lähes mikään ei toimi niin kuin alun perin on suunniteltu. Aina tulee mutkia matkaan. Silti pitää muistaa, että kaikesta selviää, ellei sitten käy niin köpelösti, että kuolee, mutta se on hyvin epätodennäköistä, jos muistaa katsoa aina molempiin suuntiin ennen kun ylittää kadun.

Tapahtumavastaavan parhaita ystäviä ovat viestintävastaavat ja rahastonhoitaja. Kukaan ei ymmärtäisi saapua paikalle, jos tapahtumaa ei markkinoitaisi yhtä hyvin kuin meillä Reettoreissa osataan. Tiedotus näyttelee siis suurta roolia. Rahastonhoitaja aka. rahis on tapahtuman järjestämisessä myös tärkeä taho, sillä yleensä tapahtumat maksavat jotain. Rahis hoitaa rahaliikenteen ja muistuttelee taloustilanteesta, jos ideani hipovat pilviä. Vielä näin ei ole tapahtunut, sillä olen järisyttävän hyvä nollabudjetoinnissa.

Hommaa on paljon, mutta lopussa kiitos seisoo tai jotain sinne päin.

Rakkain terveisin: Tapahtuma-Terhi

Kolmosen terveiset

Kolmosen terveiset

Opinnoissa pysähtyminen – lyhyt oppimäärä

Suoraa tietä lukiosta yliopistoon kulkeneena ja armeijan väliin jättäneenä puheviestintään sisään pääseminen oli pelastus. Ala, jossa ihmiset ovat varsin supliikkeja ja opinnot, jotka tuntuivat juuri omalta, auttoivat yliopistouran nopeasti alkuun. Fuksivuosi sujui kuin tanssi, ja hyviä arvosanoja satoi tasaiseen tahtiin. Tietenkään tarina ei jatkunut yhtä onnellisten sävelten tahtiin, ja alanvaihdos on käynyt mielessä useammin kuin kerran.

Kolmas vuosi tarjosi aivan uusia mahdollisuuksia (lue: mahdollisuuden valmistua joksikin), ja horisontissa siintävä kandidaatin tutkielma herätti monenlaisia tunteita. Kun tutkimustyön perusteet-kurssi pärähti käyntiin, olin kuitenkin kauhuissani: ”enhän minä osaa mitään”. Kurssi oli varsin antoisa, ja opin akateemisesta itsestäni paljon. Epävarmuus alkoi hälvetä, joskaan en ollut aivan varma tutkielmani aiheesta. Joulun jälkeen olisikin ollut kandiseminaarin aika, mutta vahvat järjestöambitiot pistivät pakan aivan uusiksi, ja tässä kohtaa oma opintopolkuni risteää muista vuosikurssilaisistani.

Olin aina pitänyt järjestötoiminnasta, mutta tuppukylän kasvattina mahdollisuudet olivat olleet ennen yliopistoa varsin vähissä. Fuksisyksynä lähdin mukaan Reettoreiden hallitukseen, enkä ole poikennut tältä tieltä näiden vuosien aikana hetkeksikään. Ainejärjestön hallitus sytytti vastuun kantamisen liekin, ja olenkin tuon pestin jälkeen puuhaillut muun muassa poliittisten järjestöjen, opiskelijaedustamisen ja tuutoroinnin kanssa. Viime syksynä päätin laittaa kokemukseni ja itseni likoon, ja hakea Tamyn hallitukseen.

Tänä vuonna pääsenkin tekemään rakastamaani töitä muun muassa viestinnän ja tuutoroinnin parissa. Olen kuullut huhua sankareista, jotka ovat paahtaneet tutkintoja loppuun hallitusvuotensa aikana, mutta en itse tule tähän joukkoon kuulumaan. Kuluvan vuoden suurin projekti on tietenkin yliopistojen ja ylioppilaskuntien yhdistyminen, eikä valtavien palasten käsittely anna juurikaan aikaa opiskeluun.

Kandini on täten pöydätty vuodeksi (tai pidemmäksi aikaa), eikä opiskelujen pariin palaaminen tunnu tällä hetkellä muulta kuin oudolta unelta. Eniten kysymysmerkkejä herättää Kela, joka kaikkivaltiaallisen luonteensa vuoksi nylkee liian vähäisen määrän noppia keränneet: syksyn opintotuen kuittaaminen vaatisi vielä muutaman opintopisteen, joiden saaminen on varsin vaivalloista. Vaikka Kela saisikin aihetta tukien takaisin perimiseen, olisi se kaiken arvoista: järjestöt best.

– Esko, kolmannen vuoden puheviestijä